Ydin, periferia ja alueet

Alueet jakautuvat kahteen osaan: keskuksiin ja vaikutusalueisiin. Niiden yhteisnimitystä kutsutaan nodaalialueiksi. Keskuksissa on työpaikkoja ja enemmän erilaisia palveluita. Keskuksen vaikutusalueen sisäpuolelle kuuluvat käyttävät näitä palveluita.

Hierarkiamalli: keskukset voidaan jakaa kokonsa puolesta erilaisiin hierarkialuokkiin.

Pääkaupunki keskus - eduskunta, ministeriö jne.
Valtakunnanosan keskus - yliopisto, lentokenttä jne.
Maakuntakeskus - keskussairaala, ELY-keskus jne.
Kaupunkikeskus - lukio, matkatoimisto, sairaala jne.
Kuntakeskus - koulu, päiväkoti, kauppa jne.
Kyläkeskus - kyläkauppa, kyläkoulu jne.

Siilinjärven kunta on kaupunki/kuntakeskus.

Miksi tyypillisiin palveluihin ei ole merkitty kirkkoa? Erittäin hyvä kysymys, johon kukaan ei tiedä vastausta.



Tehtävä s59

1.

Urbanisaatio ja maankäyttö kaupungeissa

On olemassa neljä erilaista kaupunkirakennemallia jotka kuvaavat kaupunkien rakennetta.
Nämä neljä ovat:
1. vyöhykemalli - kaupungin eri osat kuten teollisuus ja asutus ovat vyöhykkeinä liikekeskuksen ympärillä
2. sektorimalli - kaupungin eri osat ovat sektoreina
3. moniydinmalli - kaupungin eri osat ovat KESKUSTAN ympärillä
4. reunakaupungit - ovat kulutuskeskittymiä joissa paljon mm. työpaikkoja

Megalopoli tarkoittaa useiden suurkaupunkien yhteensulautumaa esim. BosWash.

Osaamme päättää millaiseen kaupunkiin haluamme mennä asumaan.

^en halua asua tuolla        

Tehtävät s.53

1. a) urbanisaatio: yhteiskunnallinen muutos, jossa elinkeinorakenne, maankäyttö ja ihmisten elintavat muuttuvat sekä kaupungistumisaste kasvaa

b) suburbanisaatio: kantakaupungin  ulkopuolella oleva, kaupunkialueeseen kuuluva asuinalue, asukastiheys pienempi ja rakennustehokkuus matalampi kuin keskustassa.

c) deurbanisaatio: muutto kaupungista maaseudulle

d) reurbanisaatio:  kaupunkikeskuksen kehittäminen, jonka tarkoituksena on saada asukkaita ja asiakkaita keskusta-alueelle ja pitää keskusta elinvoimaisena.

Asuttu vai asumaton v2

Tänään opimme mitkä syyt vaikuttavat maastamuuttoon ja maahanmuuttoon.
Yleensä muutetaan joko työn, palvelujen tai korkeamman elintason vuoksi. Toisinaan syynä voi olla myös sota kotimaassa tai vainot.'

Uutena asiana opimme kaksi käsitettä nimeltä oikumeeninen ja anoikumeeninen.
Oikumeeninen tarkoittaa pysyvästi asutettua aluetta ja anoikumeeninen asumatonta aluetta.

Oppitunnilla opittua tietoa voisi käyttää hyödyksi esim. maantieto 2 kurssin kurssikokeessa tai maantiedon ylioppilaskokeissa.

Miksi suomineidon käsivarteen muuttaa paljon porukkaa (vrt. Manner 2 sivun 32 kuvaa.)?
       - Siellä on laskettelumahdollisuuksia (Halti) joten siellä on paljon turismia.

Köyhyys ja kehitys ja asuttu vai asumaton

Tänään opimme uuden käsitteen nimeltä Gini-kerroin.

Gini-kerroin kuvaa miten tulot jakaantuvat eri ihmisille valtion sisällä. 0 tarkoittaa että se jakaantuu täysin tasaisesti ja 1 tarkoittaa että se on täydellisen epätasaista.

Tulimme siihen tulokseen että Suomessa pitäisi panostaa hedelmällisyysluvun nostamiseen yhteistuumin.
Sillä Suomen hedelmällisyysluku on naurettavan alhainen 1,8. Emme tosin keksineet mitään riittävän toimivaa/sopivaa ideaa asian parantamiseksi

Miksi Afganistassa sodittiin/soditaan?
   - Koska Yhdysvallat halusi öljyä ja kaikki meni mönkään.

Tehtävä s.29 2

Koska kehittyneet valtiot ovat riistäneet kehitysvaltioita.
Koska se on kehittyneiden valtioiden velvollisuus.
Koska meidän on pidettävä silmällä kehitysvaltioiden väestönkasvua.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15802

Väestö ja sen muuttuminen 8.10.2013

Opimme väestönkasvun vaihteluja.
Väestönkasvu voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen:

1. Hidas kasvu - korkea kuolleisuus ja korkea syntyvyys
2. Kiihtyvä kasvu - laskenut lapsikuolleisuus ja korkea syntyvyys
3. Hidastuva kasvu - laskeva lapsikuolleisuus ja laskeva syntyvyys
4. Pysähtynyt kasvu - matala lapsikuolleisuus ja matala syntyvyys
5. Väheneminen - matala lapsikuolleisuus ja matala syntyvyys

Uusi opittu käsite:
Huoltosuhde: Kuinka monta ihmistä työssäkäyvä ihminen keskimäärin elättää itsensä lisäksi.

Nuorten ihmisten ei kannata äänestää eläkeläisiä eduskuntavaaleissa, koska sitten he säätävät itselleen sopivia lakeja, jotka eivät välttämättä palvele nuorten etuja.

Onko lukutaidottomuus syy kehitysmaiden suureen lapsimäärään? Ei.

http://ihmisenkynasta.blogspot.fi/2012/11/schubakin-teesit-ja-aborttien.html

Oppikirjan tehtävä s.21:

3. a) Burundi,  Kongon demokr. t, Somalia
    b) Zimbabwe, Tsad, Burkina Faso
    c) Monaco,  Liechtenstein, Luxemburg
    d) Norja, Australia, Alankomaat